Mihin datakeskus rakennetaan?  

Datakeskus toteutetaan Kuutostien eteläpuolelle Lappeenrannan Pajarilaan.  Alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Datakeskuksen rakennuksia ja laitteita sijoittuu kahdelle tontille, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 41 hehtaaria. Alueelle kuljetaan tulevaisuudessa Kettukujan ja Pajarilanväylän kautta.

Yhteenlaskettu pinta-ala on huomattavan suuri: 41 hehtaariin mahtuu esimerkiksi noin 57 täysikokoista jalkapallokenttää.

Lähde: Riitta Ruutiainen, kaupungingeodeetti, Lappeenrannan kaupunki  

Kenelle tonttikokonaisuus kuuluu?  

Tontit omistaa Lappeenrannan kaupunki, joka on vuokrannut ne Polarnodelle maanvuokraussopimuksilla 60 vuodeksi. Tontit on vuokrattu vuokralaiselle käytettäväksi voimassa olevan asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Kahden erillisen tontin vuosivuokra on yhteensä 358 424 euroa. Vuosivuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. 

Lähde: Johanna Alatalo, kaupunginlakimies, Lappeenrannan kaupunki 

Millaisia keskeisiä ehtoja maanvuokraussopimukseen sisältyy?  

Vuokralainen vastaa kaikista hankkeeseensa liittyvistä kustannuksista. Vuokralaisen tulee suorittaa tarvittavat maaperä- ja pohjatutkimukset, rakennettavuusselvitykset ja muut tarpeelliset selvitykset.  

Tonteilla noudatetaan rakennushankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaislupia, alueen käyttöä ohjaavia voimassa olevia kaavoja ja muita määräyksiä, kaupungin rakennusjärjestystä, rakentamistapaohjeita sekä hyvää rakennustapaa.  

Vuokralainen on sitoutunut rakentamaan tontit viiden vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Määräajan jatkosta voidaan perustellusta ja kaupungin hyväksymästä syystä sopia erikseen. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan vuokrakohteiden kunnossapidosta, siisteydestä ja turvallisuudesta.  

Osapuolet noudattavat toiminnassaan kulloinkin voimassa olevaa pakotteisiin liittyvää kansallista, EU- ja kansainvälistä sääntelyä. Mukana ei voi olla henkilöitä ja yrityksiä, jotka ovat pakotteiden kohteena.      

Kaupungilla on oikeus purkaa sopimus maanvuokralain (258/1966) 19, 21 ja 23a §:n mukaisesti. Rakentamisvelvollisuuden täyttämättä jättäminen osaksi tai kokonaan on sopimuksen purkuperuste.  Vuokrasopimus voidaan purkaa myös, mikäli vuokralainen toimii pakotteiden huomioimista koskevan vuokrasopimuksen kohdan vastaisesti.  

Vuokralaisella ei ole oikeutta saada vuokranantajalta korvausta vuokrakohteeseen tekemistään parannuksista, ellei siitä ole nimenomaisesti erikseen sovittu. Vuokralaisella on oikeus vuokrasopimuksen vuokra-ajan päätyessä vuokrata vuokrakohde uudelleen. Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokrakohteena oleva tontti vuokra-ajan kuluessa.  

Lähde: Johanna Alatalo, kaupunginlakimies, Lappeenrannan kaupunki  

Milloin datakeskuksen rakentaminen alkaa ja miten pitkään rakennustyöt kestävät?  

Hankkeen rakentaminen alkaa välittömästi. Tämän mittaluokan datakeskushankkeen rakentaminen kestää useita vuosia ja etenee vaiheittain. Vaiheittainen eteneminen mahdollistaa toiminnan käynnistämisen jo ennen koko kokonaisuuden valmistumista. Datakeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2027 aikana. 

Lähteet: Nebius ja Polarnode 

Kuka vastaa datakeskuksesta ja sen toiminnasta?  

Nebius vastaa datakeskuksen toiminnasta. Polarnode toimii datakeskushankkeen kehitysvaiheen hankekehittäjänä.

Lähteet: Nebius ja Polarnode

Mikä on kaupungin rooli rakennusvaiheessa ja datakeskuksen toiminnan aikana?  

Rakennusvaiheessa kaupungin vastuulla on vastata katu- ja kunnallisteknisestä suunnittelusta ja valvoa rakennustöitä voimassa olevan lainsäädännön mukaisten rakennusvalvonnan viranomaistehtävien mukaisesti. Kaupunki myös seuraa ja valvoo maanvuokraussopimusten noudattamista tavanomaisin sopimuskaudenaikaisten käytänteiden mukaisesti.  

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi valvoo datakeskuksen toiminnan aikana teollisen toiminnan ympäristöhaittoja.  

Lähde: Tuomo Sallinen, kaupunginjohtaja ja Johanna Alatalo, kaupunginlakimies, Lappeenrannan kaupunki 

Millaisia työllisyysvaikutuksia datakeskushankkeella on rakennusvaiheessa ja valmiin keskuksen toiminnan aikana?  

Datakeskus tulee vaikuttamaan erittäin myönteisesti Lappeenrannan seudun talouteen ja työllisyyteen rakennusaikana, ja myös pysyvät ja pitkäaikaiset elinvoimavaikutukset ovat merkittäviä.  

Rakennusvaiheen arvioidaan luovan jopa 700 rakennusalan työpaikkaa, pääosin Lappeenrannan alueelle. Datakeskuksen ollessa toiminnassa se työllistää arvioiden mukaan yli 100 vakituista työntekijää sekä luo satoja välillisiä työpaikkoja käyttöön ja ylläpitoon liittyvissä tehtävissä.

Lähde: Nebius

Datakeskusinvestointi on arvoltaan poikkeuksellisen suuri. Mitä itse investointiin sisältyy ja mitä muita taloudellisia vaikutuksia tällä hankkeella on alueelle?  

Investointi kattaa rakennustyöt, teknologian, infrastruktuurin ja energiaratkaisut. Tämän lisäksi hanke tuo alueelle merkittäviä taloudellisia vaikutuksia: se lisää kysyntää paikallisille palveluille, vahvistaa yritystoimintaa ja kasvattaa verotuloja. Pitkällä aikavälillä datakeskus voi myös houkutella alueelle muita yrityksiä ja investointeja.  

Lähteet: Polarnode ja Nebius

Millaisia mahdollisuuksia datakeskuksen rakennusvaihe tarjoaa paikallisille toimijoille?  

Rakennusvaihe tarjoaa laajasti mahdollisuuksia paikallisille yrityksille esimerkiksi urakoinnissa, logistiikassa, materiaalitoimituksissa sekä erilaisissa tukipalveluissa.

Lähde: Nebius

Millaista synergiaa paikallisten korkeakoulujen ja datakeskuksen välillä on?  

Datakeskus tarjoaa LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle merkittävän tutkimus- ja kehitysympäristön vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseksi.  

Korkeakoulut tuovat datakeskuksen käyttöön osaajia sekä ratkaisuja energiatehokkuuteen, hukkalämmön hyödyntämiseen ja sähkö- ja lämpöverkkojen integrointiin, kun taas datakeskus tarjoaa aidon teollisen mittakaavan testialustan, opinnäyte- ja harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia kehittää uusia käytännön ratkaisuja.  

Näin syntyy vahvaa synergiaa, jossa datakeskus hyötyy alueen korkeakoulujen tutkimuksesta ja osaajista ja korkeakoulut saavat erinomaisen ympäristön kehittää kestävää energia- ja digitaalista infrastruktuuria. 

Lähde: Juha-Matti Saksa, rehtori, LUT-yliopisto

Miksi datakeskustoiminta on LUT-yliopistolle kiinnostava tutkimustyön näkökulmasta?

Datakeskukset ovat sekä tietoverkkojen että sähköverkkojen merkittäviä solmukohtia. Datakeskusten sähköteho on tyypillisesti jopa satoja megawatteja, minkä vuoksi niiden liittäminen sähköverkkoon vaatii erityisosaamista ja -ratkaisuja.  

Datakeskuksen prosessoreissa käytetty sähköteho muuttuu kokonaisuudessaan lämmöksi, joka edelleen haastaa tutkijoita etsimään ratkaisuja datakeskusten integroimiseksi osaksi yhdyskuntien ja teollisuuden lämpöprosesseja. LUTilla on laaja-alaisesti tutkimusta sekä sähkö- että lämpöverkkojen teknologiaratkaisuiksi. Lisäksi LUTin uusi rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusala voi tuottaa uusia yhdyskuntatekniikan systeemisiä ratkaisuja, joilla energia- ja tietoverkkojen integraatio osaksi yhdyskuntarakennetta voidaan tehdä nykyistä paremmin.

Datakeskuksessa tapahtuvaa datan prosessointia ohjaamalla voidaan myös vaikuttaa erityisesti sähkötehon kulutushuippuihin ja siten helpottaa datakeskuksen sähköverkolle aiheuttamaan kuormitusprofiilia, mikä haastaa myös LUTin tietotekniikan tutkijoita etsimään uusia algoritmeja ja laskentamenetelmiä.  

Suomen sähkö-, energia- ja tietotekniikka-alan osaajilla on hyvät edellytykset kehittää datakeskusten energiaratkaisuihin ja laskentamenetelmiin uusia innovaatioita.  

Datakeskukset voivatkin tulevaisuudessa tarjota Suomen teknologiateollisuudelle lisääntyviä vientimahdollisuuksia. Siksi datakeskustoimijat ovat teknologiatutkimusta tekevälle LUT-yliopistolle kiinnostavia kumppaneita.  

Lähde: Olli Pyrhönen, dekaani, LUT School of Energy Systems

Millaista yhteistyötä toimijoiden kanssa tehdään Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalan työllisyysalueella datakeskuksen tarvitsemien osaajien saatavuuden varmistamiseksi?

Työllisyysalue aloittaa tiiviin yhteistyön datakeskuksen kanssa, jotta voidaan vastata rekrytointi- ja osaamistarpeisiin yhdessä alueen oppilaitosten ja eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö voi sisältää datakeskuksen rakentamiseen osallistuvien yritysten sekä alihankintaketjuyritysten rekrytointien ennakointia, koulutus- ja valmennusratkaisujen hankkimista ja yhteensovittamista sekä työnvälitystä.  

Työllisyysalueella on valmius tehdä rekrytointiyhteistyötä myös muiden työllisyysalueiden kanssa ja tukea palveluillaan datakeskuksen toiminnan aikaisia osaajatarpeita. Yritysten rekrytointeihin liittyvissä asioissa tulee olla yhteydessä Etelä-Karjalan työllisyysalueen yrityspalveluihin. Palvelemme koko maakunnan työnantajia ja yrityksiä numerosta 05 6163 500.  

Lähde: Sanna Natunen, työllisyysjohtaja, Lappeenrannan kaupunki

Onko datakeskus kansainvälinen työpaikka ja mikä on työkieli?  

Nebius on kansainvälinen työympäristö. Lappeenrannan datakeskuksessa käytetään työkielinä käytetään sekä suomea että englantia. 

Lähde: Nebius

Tekoälyyn liittyvä suuri investointi kiinnittää huomiota maailmalla. Millaisia riskiarvioita ja johtopäätöksiä kaupunki on tehnyt turvallisuuden näkökulmasta?

Hollantilaisen datakeskustoimija Nebiuksen liiketoiminnasta ei löydetty Suomen turvallisuutta vaarantavaa ulottuvuutta. Yhtiön eri maissa toimivien datakeskusten toiminnasta ei ole raportoitu minkäänlaisia turvallisuuspoikkeamia.  

On myös todettava, että voidakseen rakentaa datakeskuksen Yhdysvaltoihin ja solmia pitkäkestoiset miljardiluokan sopimukset Microsoftin, Metan ja NVIDIAn kanssa, yhtiön taustat ja turvallisuuskysymykset on tutkittu useaan otteeseen ja huomattavasti perusteellisemmin kuin Lappeenrannan kaupungin tekemässä selvityksessä. Nebiukseen luotetaan ja yhtiöön panostetaan.  

Nebiuksen kiinnostus uuden datakeskuksen perustamiseen liittyy Suomen edukkuuteen datakeskusten toiminta-alueena ja Lappeenrannan kehittyneeseen energiainfrastruktuuriin.  

Lähde: Janne Mäkitalo, turvallisuuden ja valmiuden erityisasiantuntija, sotatieteiden tohtori, eversti evp., Lappeenrannan kaupunki

Miten kaupunki on selvittänyt datakeskustoimijan taustoja?  

Taustat selvitettiin avointen lähteiden tiedustelun menetelmiä käyttäen. Tämä tarkoittaa käytännössä laajan lähdemateriaalin kokoamista muun muassa yrityksen kehityskaaresta, tuotteiden kehittäjistä, työntekijöistä, omistajista, toimipisteistä, yhteyksistä eri maihin, mahdollisista yhteyksistä eri maiden poliittiseen johtoon, yhtiön tuotteista ja palveluista sekä datakeskusten toiminnasta yleensäkin. Tietoja koottiin toisistaan riippumattomista lähteistä, niitä verrattiin ja laadullisen analyysin lopputulokset raportoitiin kaupungin johdolle.

Lähde: Janne Mäkitalo, turvallisuuden ja valmiuden erityisasiantuntija, sotatieteiden tohtori, eversti evp., Lappeenrannan kaupunki

Millaisia mahdollisia vaikutuksia datakeskuksella on kansallisen turvallisuuden kannalta?

Tämänkaltaisten laajojen kiinteistöjen vuokraaminen ja hankinta herättää aina huomiota, jos kyseessä on ulkomaalainen, tässä tapauksessa hollantilainen yhtiö. Kansalaisten, median ja viranomaisten silmissä on nostanut aiheellista huolta kansallisen turvallisuuden kannalta, jos ulkomaalaisomisteisien kiinteistöjen läheisyydessä sijaitsee maanpuolustuksen tai huoltovarmuuden kannalta kriittisiä kohteita. Nyt vaikka operaattorina on hollantilainen, suurelta osin yhdysvaltalaisten rahoitusyhtiöiden omistama yhtiö, selvitettiin myös tämä asia.  

Kaupungin tekemän selvityksen tulos oli, ettei Pajarilaan rakennettavan datakeskuksen lähistöllä ole tällaisia kohteita. Selvityksessä tarkasteltiin myös tällaisen rajan läheisyyteen sijoittuvan datakeskuksen edustamaa laaja-alaisen vaikuttamisen uhkapotentiaalia, mutta laihoin tuloksin.  

Kaupungin arvion mukaan datakeskuksen rakentaminen Pajarilaan ei sisällä maanpuolustuksellisesta näkökulmasta riskitekijöitä, vaan se päinvastoin tarjoaa omalle toiminnalle mahdollisuuksia.  

Lähde: Janne Mäkitalo, turvallisuuden ja valmiuden erityisasiantuntija, sotatieteiden tohtori, eversti evp., Lappeenrannan kaupunki

Millainen merkitys datakeskuksella on huoltovarmuuden näkökulmasta?  

Yleisesti ottaen huoltovarmuuden ja datasuvereniteetin voidaan todeta paranevan, sillä dataa tulee käsitellä Suomessa kansallisten ja EU:n sääntelyvaatimusten mukaisesti.  

Huoltovarmuuden kannalta on positiivinen asia, jos tekoälypalveluja tuottavia datakeskuksia on useita ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea. Hajautetut järjestelmät lisäävät kriisinkestokykyä ja suojaa.  

Lähde: Janne Mäkitalo, turvallisuuden ja valmiuden erityisasiantuntija, sotatieteiden tohtori, eversti evp., Lappeenrannan kaupunki 

Millä tavalla kaupunki on selvittänyt datakeskuksen tonttialueeseen liittyviä mahdollisia ympäristötekijöitä- ja riskejä?  

Tontin osalta on selvitetty mahdollisia pilaantuneita maa-aineksia sekä luontoarvoja. Lupaprosessissa on arvioitu toiminnan aiheuttamia välittömiä ympäristövaikutuksia. Alueen asemakaavan laatimisen yhteydessä on tehty kattavia luontoselvityksiä ja muita asiantuntijaselvityksiä.  

Lähteet: Riitta Ruutiainen, kaupungingeodeetti ja Ilkka Räsänen, ympäristöjohtaja, Lappeenrannan kaupunki

Millaisia vaikutuksia datakeskuksella on ympäristölle?  

Datakeskus vie paljon tilaa, minkä vuoksi alueen maankäyttö muuttuu. Alue on varattu kaavoituksessa teollisuusalueeksi, minkä vuoksi vaikutuksia on arvioitu jo kaavoitusvaiheessa ja yleiskaavaprosessissa.  

Välittömiä ympäristövaikutuksia voivat olla datakeskuksen lauhduttimien aiheuttamat meluvaikutukset. Nämä tullaan tarkemmin huomioimaan rakentamisvaiheessa. Joissakin tapauksissa datakeskuksien yhteyteen sijoitetaan varavoimalaitos, mutta tällaista ei ole suunniteltu Pajarilaan.  

Rakentaminen vaatii paljon maansiirtotöitä, mikä aiheuttaa alueen tasaamista sekä liikennettä rakentamisaikana. Näistä voi aiheutua melua ja pölyhaittaa tilapäisesti lähiympäristöön.  

Datakeskukset käyttävät paljon vettä ja sähköä, joiden tuotanto tapahtuu muualla. Kaikkien raaka-aineiden tuotannosta syntyy ympäristövaikutuksia siellä, missä tuotanto tapahtuu. Näiden osalta ympäristövaikutuksia ei ole paikallisesti Pajarilassa.  

Datakeskustoiminta on uutta, mikä vuoksi kokemusta toiminnan ympäristövaikutuksista on vielä vähän. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi sekä Lupa- ja valvontavirasto kuitenkin valvovat teollisen toiminnan ympäristöhaittoja. Mikäli ennalta arvaamattomia haittoja esiintyy, niihin voidaan puuttua jälkikäteen valvontatoimenpiteillä ja ehkäistä haittoja, mikäli niitä ilmenee.  

Lähde: Ilkka Räsänen, ympäristöjohtaja, Lappeenrannan kaupunki

Miksi datakeskus tuottaa hukkalämpöä ja mitä sille tapahtuu?  

Datakeskus käyttää paljon sähköä palvelimien pyörittämiseen. Lähes kaikki datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lopulta lämmöksi. Normaalisti sivutuotteena syntyvä lämpö jäähdytetään ulos ilmaan, mutta Pajarilan datakeskuksen hukkalämpöä pyritään ottamaan hyötykäyttöön. Hukkalämpöjen määrällä voisi esimerkiksi kattaa Lappeenrannan kaukolämpöverkon kesäajan lämmön tarpeen.  

Lappeenrannan Energia selvittää parhaillaan datakeskuksen toimijan kanssa, miten hukkalämpöä hyödynnetään. Tavoitteena on sopia mahdollisimman edullisista ja tarkoituksenmukaisista ratkaisuista hukkalämmön käytön suhteen.  

Prosessina hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa toimii teknisesti seuraavalla tavalla: Palvelimet tuottavat lämpöä (esim. 30–45 °C vettä tai ilmaa). Lämpö kerätään jäähdytysjärjestelmästä, ja lämpöpumppu nostaa lämpötilan kaukolämmön edellyttämälle tasolle (esim. (esim. 70–115 °C). Tämän jälkeen lämpö syötetään kaukolämpöverkkoon.  

Lähteet: Jussi Selenius, toimitusjohtaja, Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja Arto Nikkanen, toimitusjohtaja, Lappeenrannan Energia Oy

Millaisia vaikutuksia datakeskuksella on alueella käytettävissä olevan sähkökapasiteetin kannalta, riittääkö sähköä kaikille?  

Pajarilan datakeskuksella on tehoa noin 300 megawatin (MW) verran. Se on sähkötehoksi suuri määrä, ja vertailun vuoksi esimerkiksi Lappeenrannan Energiaverkkojen suurin tähänastinen sähköteho on ollut 177 MW.  

Tarvittavan uuden sähkönkäytön vaatima sähköenergia on tuotava alueelle valtakunnallisen sähkönsiirtojärjestelmän kautta, sillä uutta ja edullista paikallista sähköntuotantoa, kuten tuulivoimakapasiteettia, on Kaakkois-Suomessa tarjolla niukasti Puolustusvoimien asettamien rajoitteiden vuoksi.  

Sähkönsiirron osalta uusi noin 300 megawatin sähköteho edellyttää alueelle käytännössä vahvoja 400 kilovoltin (kV) siirtoyhteyksiä. Etelä-Karjalaan tuleva sähkönsiirtokapasiteetti on kansallisesti tarkasteltuna merkittävän suuri.

Lappeenrannassa sijaitseva Fingridin Yllikkälän 400/110 kV -sähköasema toimii valtakunnallisesti merkittävänä siirtoverkon solmukohtana. Se on kytketty useisiin suuriin 400 kV siirtoyhteyksiin eri suunnista, kuten Huutokoskelle, Korialle ja Kymiin. Yllikkälästä on yhteys 110 kV yhteys myös Imatralle, jossa sijaitsee Suomen suurin vesivoimalaitos (192 MW). Yllikkälässä on myös merkittävän suuria akkuvarastoja.  

Yllikkälästä on olemassa 400 kV siirtoyhteys rajalle ja siitä edelleen Venäjälle. Yhteys on ollut viimeiset vuodet ollut irti kytkettynä, mutta se osoittaa, että alueella on aiemmin siirretty huomattavan suuria tehoja. Uusi 300 MW suuruinen sähkökuorma ei siten lisää aiempiin vuosiin verrattuna alueellisesti 400 kV siirtojärjestelmän tehoja merkittävästi.  

Käytännössä uusi pistemäinen 300 MW sähkökuorma on Lappeenrannan alueella liitettävissä Yllikkälän sähköaseman kautta olemassa olevaan 400 kV sähkönsiirtojärjestelmään, jonka siirtokapasiteetti riittää kattamaan sekä nykyisen kulutuksen että datakeskuksen lisäkuorman. Uusi datakeskus ei siten heikennä ja vaaranna alueen sähkönsaantia.  

Lähde: Jarmo Partanen, sähkötekniikan emeritusprofessori, LUT-yliopisto

Vaikuttaako datakeskus sähkönhinnan kehitykseen Lappeenrannan alueella?  

Datakeskus lisää sähkön kysyntää, mutta sähköenergian hinta määräytyy koko pohjoismaisen sähkömarkkinan kysynnän ja tarjonnan perusteella. Yksittäisen datakeskuksen vaikutus energiahintaan on osa laajempaa markkinakokonaisuutta.  

Sähkön verkkopalvelun ja sen hinnoittelun osalta on yleisesti todettavissa, että mitä enemmän sähkön käyttöä ja sähköä käyttäviä asiakkaita jakeluverkossa on, sitä useammalle kustannukset jakautuvat. Tämä voi näkyä sähkönsiirron maksujen kehittymisessä.  

Lähde: Jussi Selenius, toimitusjohtaja, Lappeenrannan Energiaverkot Oy