Suosikit

Pilottikokeilut

Hankkeen aikana toteutetaan erilaisia pilottikokeiluja liikenne- ja maankäyttösektorille. Pilottikokeilut tarjoavat konkreettista dataa kädenjälkipotentiaalin tutkimiseksi, ja tavoitteena on, että toimivaksi todettuja pilotteja otettaisiin käyttöön laajemmin kaupungin sisällä. Liikennesektorilla pilotit ovat kohdistuneet yhteiskäyttöautojen ja kaupunkipyörien lisäämiseen, sekä sähköautojen latausmahdollisuuksien kartoittamiseen taloyhtiöissä. Maankäyttösektorilla keskitymme lahopuun hyötyihin sekä kuitujen lisäämiseen pelloille. Näiden lisäksi harkinnassa ovat olleet muun muassa biohiilen hyödyntäminen viljelyssä ja puunkantojen upottaminen ennallistettavalle suoalueelle tai kosteikkoon. Käynnissä olevista pilottikokeiluista voit lukea lisää alempaa.

Hankkeeseen kuuluu myös olennaisena osana tietoisuuden lisääminen ilmastotoimista asukkaille ja olemme toteuttaneet tätä erilaisten tapahtumien avulla. Toukokuussa 2026 järjestimme osana luonnon monimuotoisuutta tukevaa kaupunkitapahtumaa, MUST-festivaalia, oman luontopihatempauksen Lappeen vanhan pappilan edustalla. Tempauksessa jaoimme lahopuuta vietäväksi omalle pihalle, ja siellä oli mahdollisuus rakentaa oma hyönteishotelli. Järjestimme samalla viikolla myös Lappeenrannan Satamatorilla koko perheelle suunnatun tapahtuman, jossa paikalliset autoliikkeet pääsivät esittelemään sähköautojaan. Tapahtumassa oli myös paikalla latausoperaattoreita sekä mahdollisuus voittaa sähköauto käyttöön viikonlopuksi. Omien tapahtumien lisäksi hanke on ollut mukana tukemassa pyöräilyviikon tapahtumia. Tavoitteena on järjestää vielä lisää tapahtumia ennen hankkeen päättymistä syyskuussa 2026.

Liikenteen sähköistämisen kannalta sähköajoneuvojen kotilataus on tärkeässä roolissa, sillä ajoneuvoja ladataan useimmiten juuri kotona. Latauspaikkojen järjestämiseen liittyy kuitenkin usein epävarmuutta taloyhtiön sähköjärjestelmän kapasiteetista ja hallinnollisista seikoista. Latauspaikkakartoituksen tarkoituksena on selvittää latauspaikkojen rakentamisen mahdollisuuksia, haasteita ja pullonkauloja valituissa taloyhtiössä Lappeenrannassa. Lappeenrannan energiaverkoilta saadun alustavan tiedon perusteella sähköliittymien käyttämätöntä kapasiteettia on useimmiten riittävästi. Kohdetutkimuksella selvitetään kustannustehokkaita ratkaisuja latauspaikkojen toteuttamiseksi, ja näiden ratkaisuiden yleistettävyyttä. Samalla pyritään levittämään tietoa latauspaikkojen rakentamisesta, vaatimuksista ja latauspaikkojen hallinnoinnista taloyhtiöiden tietoon.

Hanke on ollut mukana mahdollistamassa sähköisten yhteiskäyttöautojen hankkimista Lappeenrannan Asuntopalvelun asukkaiden käyttöön. Henkilöautoja hankittiin neljä kappaletta eri puolille Lappeenrantaa Asuntopalvelun kohteisiin. Tämän lisäksi käytössä on yksi pakettiauto. Yhteiskäyttöautot mahdollistavat päästöttömän matkustamisen paikkoihin, joihin ei pääse järkevästi julkisella liikenteellä tai jalan.

Yhteiskäyttöautojen lisäksi hanke on ollut mukana kasvattamassa kaupunkipyöräverkostoa. Kaksikymmentä uutta kaupunkipyörää ja uudet pyöräasemat mahdollistavat pyöräilyn paremmin Lappeenrannan Myllymäen alueelle.

Lahopuiden lisääminen kaupunkiympäristöön ja talojen pihoille on tehokas ja edullinen keino lisätä hiilivarastoja sekä edistää luonnon monimuotoisuutta, tarjoten elinympäristön tuhansille lajeille, kuten hyönteisille, sienille ja linnuille. Kaupunkimetsissä ja puistoissa lahopuun määrää voidaan kasvattaa jättämällä kaadettujen puiden rungot paikoilleen, tekemällä tekopökkelöitä tai luomalla puuaineksesta taidetta.

Kaadettujen puiden rungot ja rungoista pilkotut pölkyt voivat toimia hiilinieluina ja luonnon monimuotoisuuden parantajina myös asukkaiden piha-alueilla. HALT-hankkeessa yhtenä toimenpiteenä järjestimme kampanjan, jossa kaadettujen puiden pienempiä runkoja ja puupölkkyjä tarjottiin asukkaille omalle pihalle vietäväksi. Lisäksi tapahtumassa järjestettiin työpaja, jossa pölkyistä tehtiin hyönteishotelleja ja annettiin neuvontaa siitä miten luonnon monimuotoisuutta voi vahvistaa omalla pihallaan.

Raivattaessa alueita esim. teollisuustonteiksi joudutaan usein poistamaan alueelta suuria määriä kantoja. Kantojen yleisin käyttötarkoitus on ollut energiakäyttö, mutta kannot voivat toimia myös kustannustehokkaana ratkaisuna hiilivarastojen lisäämiseen. Kannot voidaan esim. upottaa kosteikkoon ja näin ne hajoavat hyvin hitaasti ja niissä oleva hiili säilyy sitoutuneena jopa satoja vuosia. Vältetyn hiilidioksidipäästön hinta on kantoja kosteikoihin varastoidessa n. 15-40 eur/t CO2e, riippuen energiapuun hinnasta ja kantojen käsittely- ja kuljetuskustannuksista.

Pellot voivat toimia merkittävinä hiilinieluina, kun viljelymenetelmät suunnitellaan hiiltä sitoviksi ja maaperän orgaanista ainesta lisääviksi. Keinoina ovat esimerkiksi viljelykierron monipuolistaminen ja orgaanisen aineksen lisääminen (komposti, lanta, maanparannuskuidut ja biohiili) sekä talviaikainen kasvipeitteisyys suojaamaan eroosiolta.

Biohiili toimii peltomaassa hyvin pitkäaikaisena hiilivarastona. Vielä 50 vuoden jälkeenkin suuri osa hiilestä pysyy sitoutuneena biohiileen. Biohiilen huonona puolena on kuitenkin sen korkea hinta. HALT-hankkeessa pilotoidaan metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvän kuidun käyttämistä hiilivarastona. Kuiduista tehty kompostoitu maanparannusaine lisää myös pellon satoisuutta ja vähentää pellolta irtoavien lannoitusaineiden huuhtoutumista lähialueen vesistöihin. Maanparannuskuitujen huonona puolena on kuitenkin melko nopea hiilen vapautuminen takaisin ilmakehään. Kymmenen vuoden jälkeen kuitujen sisältämästä hiilestä on jäljellä maaperässä vain murto-osa. Kuitujen lisäämistä pelloille tulisikin siis tehdä n. 5 vuoden välein. Verrattuna biohiileen on kuitujen käyttö tällä hetkellä hyvin kustannustehokas tapa lisätä maaperän hiilivarastoja.

Kuva: Soilfoods Oy