Kansainvälisen opetuksen tarvetta selvitetään Lappeenrannassa

Lappeenranta kansainvälistyy, mikä näkyy muun muassa siinä, että yhä useampi asiantuntija tulee muualta kuin Suomesta. Samoin ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvaa koko ajan. 

Lappeenrannassa asuu nykyisellään noin 7 000 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa asukasta. Kun vuonna 2022 kaupungin asukasluku kasvoi 41 asukkaalla, samanaikaisesti maahanmuuton nettomäärä oli 878 asukasta. Yliopiston tutkijatason rekrytoinneista noin kolmannes on kansainvälisiä.

LUT-yliopisto onkin ehdottanut kaupungin johdolle, että Lappeenrantaan perustettaisiin kansainvälinen koulu. Se palvelisi ulkomaisten perheiden tarpeita. 

Kehitysjohtaja Markku Heinonen Lappeenrannan kaupungilta kertoo, että kaupungin strategiatyössä on nähty tärkeäksi väestö- ja kansainvälistymiskehityksen näkökulmasta selvittää kansainvälisen koulutuksen tarjoamisen mahdollisuudet. Opetustoimenjohtaja Mari Routti Lappeenrannan kaupungilta sanoo, että yliopistolta tullut aloite on koettu erinomaiseksi ja asiaa on käyty selvittämään.

– Vaikka meillä onkin hyvät englanninkieliset luokat Kesämäen koulussa, ne eivät saadun palautteen perusteella nykytilanteessa riitä sellaisenaan, vaikka toki ovatkin erinomainen lisä Lappeenrannan muutenkin kattavassa koulutusvalikoimassa. Tarve ei kumpua ainoastaan LUTilta vaan myös esimerkiksi Sampossa ja LABilla on kansainvälisiä opiskelijoita, jotka asuvat kaupungissa perheineen, Routti kertoo. 

Tilanne ja tarpeet selvitetään perin pohjin

Kaupunki on jo käynyt toimiin asian suhteen. Kansainvälisen koulun tarpeesta, hyödyistä ja kustannuksista on aloitettu selvitykset. Selvityksen tekijästä järjestettiin tarjouskilpailu ja parhaaksi valikoitui MDI, joka on osa julkisen sektorin konsultointiin erikoistunutta Finnish Consulting Groupia. Selvitystyö tehdään syyskuun puoliväliin mennessä. 

– Selvitämme kesän aikana paitsi vanhempien mielenkiintoa kansainvälistä koulutusta kohtaan, myös tarvetta sekä tilastollisesti että maakunnan keskeisten toimijoiden, kuten yliopiston ja yrittäjien näkemyksiä kuunnellen. Tahto ja tarve ovat olennaisia taustatekijöitä, kun mietitään, miten kansainvälistä opetusta voisi käytännössä järjestää tulevaisuudessa: millaisella mallilla, millaisella sijainnilla tai millaisilla edellytyksillä, kertoo asiantuntija Kirsi Siltanen MDI:ltä.

Lisäksi selvityksessä luodaan katsaus kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin linjauksiin, jotka liittyvät kansainvälisen opetuksen järjestämiseen liittyviin tarpeisiin. Selvityksessä tulee tarkastella ainakin eri viranomaisten ja keskeisten elinkeinoelämän etujärjestöjen linjauksia sekä kansainvälisen opetuksen tarpeen kuvauksia. 

– Tavoitteena on, että selvityksessä kuvataan keskeiset kansainvälisen opetuksen järjestämiseen liittyvät lainsäädännön ja muiden normien asettamat reunaehdot ja mahdollisuudet. Luonnollisesti selvitys sisältää myös paikallisen toimintaympäristöanalyysin, joka pitää sisällään kuvauksen kansainvälisen henkilöstön sekä aikuisten opiskelijoiden määrästä Lappeenrannan seudulla ja vertailun muihin kaupunkeihin, Mari Routti kertoo.

Selvityksen aihe on ajankohtainen myös valtakunnallisesti

Kirsi Siltanen kertoo, että Lappeenrantaan tehtävän selvityksen aihe on ajankohtainen myös valtakunnallisesti, sillä kansainvälistymisen edellytykset puhuttavat tällä hetkellä koko maassa. Taustalla ovat työvoimapula, väestön ikääntyminen, Suomen kiinnostavuus työskentely- ja asuinmaana eri syistä Suomeen tuleville ja se, mihin ja millaisiin kaupunkeihin maahan muuttaneet ihmiset lopulta asettuvat. 

 – Kansainvälisyyden edellytysten edistäminen on ajankohtaista paitsi Lappeenrannassa, myös muissa keskisuurissa kaupungeissa. Se, miten omien lasten koulu järjestyy, ja millaiset edellytykset lapset saavat elämässä eteenpäin, on iso kysymys kaikille vanhemmille, eikä vähiten kansainvälisesti muuttaneille perheille tai perheen perustamista miettiville. Suomalaisen koulun erinomainen maine on hyvä pohja kehittää myös kansainvälistä koulutarjontaa, Siltanen täydentää.

Paikallinen kysely vanhemmille auki Wilmassa vielä heinäkuun

Osa selvitystä on peruskoulu- ja päiväkoti-ikäisten muutaman ikäluokan oppilaiden huoltajille osoitettu kysely, jossa selvitetään kiinnostusta kansainväliseen kouluun. Tahtotila on varmistaa, että mahdollinen uusi opetusmuoto ei heikennä Kesämäen koulun kieliluokkien toimintaedellytyksiä.

Siltasen mukaan kyselyvastausten perusteella lapsen koulupolun valinta on kiinni monesta asiasta: asuinpaikasta, kielitaidosta ja perheen tilanteesta laajemmin.

– Ensimmäisissä vastauksissa kuitenkin korostuu, että nimenomaan muissa kuin suomenkielisissä perheissä kielen merkitys on suuri: mahdollisuus päästä kiinni englanninkieliseen koulupolkuun on vahva kriteeri asuinpaikan valinnalle. Jos kaupungissa ei sellaista mahdollisuutta ole riittävässä laajuudessa, alkavat muut kaupungit olla vetovoimaisempia asuinpaikkana. 

Vastauksia kyselyyn on tullut hyvin, mutta lisää toivotaan vielä. Kyselyyn voi vasta Wilman kautta heinäkuun loppuun mennessä. 

– Luonnollisesti toivomme saavamme kyselyyn vielä lisää vastauksia, mutta kuulemme mieluusti myös muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja kommentteja, Siltanen lisää.

Kaupungin talousarviovalmistelu alkaa syksyllä 2023. Jos FCG:n tekemän selvityksen perusteella näyttää siltä, että kansainvälisen koulun toteuttamiseksi tarvitaan uudistuksia, ne voidaan ottaa huomioon hyvissä ajoin.

Lisätietoja:

Mari Routti, opetustoimenjohtaja  Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 8372646, mari.routti@edu.lappeenranta.fi

Markku Heinonen, kehitysjohtaja  Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 581 1998, markku.heinonen@lappeenranta.fi

Kirsi Siltanen, asiantuntija, MDI FCG
Puh. +358 40 667 4678  kirsi.siltanen@mdi.fi