1. Palveluohjauskäsikirjan tarkoitus

Palveluohjauskäsikirja sisältää tietoa sekä ohjeistusta Lappeenrannan kaupungin järjestämän varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä avointen varhaiskasvatuspalveluiden osalta. Palveluohjauskäsikirjan tarkoituksena on koota yhdenmukainen ohjeistus sekä kuntalaisten että varhaiskasvatuksen esihenkilöiden käyttöön, jotta varhaiskasvatuksen vastuualueella voitaisiin tarjota
systemaattista ja tasalaatuista palveluohjausta.

2. Asiakaspalvelu

Varhaiskasvatuspaikkaa hakevien sekä varhaiskasvatuksen asiakkaina olevien perheiden palveluohjaus on ennen kaikkea hyvää asiakaspalvelua. Hyvän asiakaspalvelun ominaisuuksia on nopeus, henkilökohtaisuus ja tehokkuus. Hyvä asiakaspalvelija haluaa kuunnella sekä ymmärtää asiakkaan tarpeita ja on ystävällinen ja ammattitaitoinen.

3. Välitön viestintä

Suora ja välitön viestintä kohdistaa viestinnän suoraan kohteelleen oli se sitten kaupungin asukas,asiakas tai kaupunkikonsernin työntekijä. Jokainen työntekijä toimii kaupunkikonsernin palvelu- ja markkinointiviestijänä vastatessaan puhelimeen ja antaessaan henkilökohtaista neuvontaa, työskennellessään jossakin toimipisteessä tai kirjoittaessaan esimerkiksi kirjettä tai sähköpostia kuntalaiselle tai muulle palvelun kohteena olevalle taholle.

Kaupunkikonsernin viestintä perustuu avoimuuteen. Kaupungin tehtävänä on oma-aloitteisesti ja aktiivisesti tiedottaa omista asioistaan olivat ne sitten valmistelussa olevia asioita, jo tehtyjä päätöksiä tai muita kaupungin toimintaa tai palveluja koskevia asioita. Jokaisella työntekijällä on vastuu hyvästä viestinnästä; se on osa jokaisen normaalia työtä. Viestintää ei ole vain virallisista päätöksistä tiedottaminen, vaan myös kaikenlainen asioiden taustoittaminen, neuvonta ja informointi liittyen kaupunkikonsernin toimintaan. Viestintäkeinoista juuri välitön palveluviestintä joko kasvokkain tai esimerkiksi puhelimitse on yksi tehokkaimmista viestintämuodoista. Jokainen työntekijä voi omalla toiminnallaan, olemalla kohtelias ja avulias, rakentaa positiivista mielikuvaa kaupungista. (1)

4. Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Varhaiskasvatusta ohjaavat varhaiskasvatuslain ja -asetuksen lisäksi esiopetuksen osalta perusopetuslaki. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

4.1 Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan kunnan on järjestettävä tässä laissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan.

Kunta voi järjestää varhaiskasvatusta siten kuin kuntalaissa (410/2015) säädetään. Varhaiskasvatuksessa voidaan antaa palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukainen palveluseteli. Kunta tai kuntayhtymä on velvollinen suorittamaan yksityiselle palveluntuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä lasten varhaiskasvatuspalveluista ja palveluseteliä käytettäessä hyväksymälleen yksityiselle palveluntuottajalle enintään palvelusetelin arvoon saakka.

Varhaiskasvatuslaissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi ennen oppivelvollisuuslaissa (1214/2020) tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista saa varhaiskasvatusta sen kalenterikuukauden alusta, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Varhaiskasvatusta ei kuitenkaan ole järjestettävä ajalta, jolta lapsen hoidosta maksetaan 
sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa. Varhaiskasvatusta on kuitenkin järjestettävä ajalta, jolta vanhempainraha maksetaan osittaisena osa-aikatyön vuoksi.

Jos lapsi ennen oppivelvollisuuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan taikka perusopetukseen, varhaiskasvatusta järjestetään täydentävästi.

4.2 Varhaiskasvatuspaikan säilyminen vanhempainrahajakson aikana

Varhaiskasvatuslain 15 §:n mukaan oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa. Edellä tarkoitetusta yli 5 päivää kestävästä poissaolosta on ilmoitettava päiväkotiin tai perhepäiväkotiin viimeistään yhtä  kuukautta ennen sen suunniteltua aloittamispäivää. Toistuvasta 1–5 päivää kestävästä poissaolosta on vastaavasti ilmoitettava yksi viikko ennen ensimmäisen poissaolon suunniteltua aloittamispäivää. Kertaluonteisesta enintään 5 päivää kestävästä poissaolosta ei ole ilmoitusvelvollisuutta.

Vanhempainrahajakso ei vaikuta perheen muiden varhaiskasvatusikäisten lasten varhaiskasvatusoikeuteen.

4.3 Varhaiskasvatus lähipalveluna

Kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan.

4.4 Varhaiskasvatuspaikan järjestämisaika 4 kuukautta tai 2 viikkoa

Varhaiskasvatuslain mukaisesti lapsen vanhemman tai muun huoltajan, joka haluaa lapselle kunnan järjestämän varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee paikan.

Mikäli varhaiskasvatuksen tarve johtuu työllistymisestä, opinnoista, koulutuksesta tai muutosta toiseen kuntaan työn tai opintojen takia eikä tarpeen alkamisajankohta ole ennakoitavissa, varhaiskasvatuspaikkaa on haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Vanhemmilta voidaan pyytää nähtäväksi työsopimus tai opiskelun alkamisen osoittava todistus.

Kunnan on siis järjestettävä varhaiskasvatusta neljän kuukauden tai kahden viikon järjestämisajan puitteissa hakemuksen saapumisesta. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhemman tai muun huoltajan toivomassa muodossa.

Kun lapsen huoltajilla on yhteishuoltajuus ja lapsi asuu vuoroviikoin eri huoltajan luona, järjestetään varhaiskasvatuspaikka ensisijaisesti lapsen lähivanhemman (päämiehen) kotiosoitteen mukaisen oppilaaksiottoalueen varhaiskasvatuspaikasta. Lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi lapselle osoitetaan Lappeenrannassa vain yksi varhaiskasvatuspaikka.

Poikkeuksena tästä on tilanne, jossa lapsi tarvitsee toisen vanhemman työstä johtuen vuoro- tai ympärivuorokautista hoitoa. Tällöin lapsella on mahdollista olla varhaiskasvatuspaikka sekä päiväaikaan auki olevassa varhaiskasvatuspaikassa että vuoro- tai ympärivuorokautista hoitoa tarjoavasta päiväkodista niinä päivinä, kun lapsi sitä tarvitsee. Vanhemman vuorotyöstä pyydetään 
nähtäväksi todistus, jos he hakevat lapselleen vuoro- tai ympärivuorokautista varhaiskasvatuspaikkaa.

4.6 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista on annettu erillinen ohje. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksusihteerit neuvovat varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin liittyvissä kysymyksissä. Yhteystiedot löytyvät Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilta.

5. Lasten hoidon vaihtoehdot, tukijärjestelmät sekä kunnan järjestämä varhaiskasvatus

Alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus valita lasten hoidon järjestämisessä seuraavien vaihtoehtojen välillä:

a) lapset hoidetaan kotona. Jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, voi perhe saada kotihoidon tukea.

b) kunnan järjestämä varhaiskasvatuspaikka kunnallisessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa

Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan kodissa, lapsen kodissa tai kolmiperhehoitona.

c) järjestää varhaiskasvatus yksityisen hoidon tuella (yksityinen varhaiskasvatuspaikka tai palkattu lastenhoitaja kotona)

Perheelle maksetaan yksityisen hoidon tukea lasten yksityisen hoidon tuesta annetun lain 
mukaisesti. Lappeenranta maksaa myös yksityisen hoidon kuntalisää. Lisätietoja saa Kelan 
verkkosivuilta.

d) yksityiseen päiväkotiin myönnettävä palveluseteli

Palveluseteli on kunnan myöntämä tuki, kun perhe valitsee hoitopaikaksi yksityisen päiväkodin. Palvelusetelin arvo määräytyy lapsen iän, palveluntarpeen ja perheen tulojen mukaan. Perheen maksettavaksi jää palvelusetelin arvon ja palveluntuottajan perimän palvelun hinnan välinen erotus (omavastuuosuus).

Perhe voi valita varhaiskasvatuspaikan kaupungin hyväksymien yksityisten palvelusetelipäiväkotien joukosta ja hakea kaupungilta palveluseteliä. Palveluseteli on tulosidonnainen ja perheen maksama kuukausittainen omavastuuosuus yksityiselle päiväkodille on sama kuin asiakasmaksu olisi kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Perheen tulot vaikuttavat palvelusetelin suuruuteen sekä omavastuuosuuden määrään. Samanaikaisesti palvelusetelin kanssa perhe ei voi saada lapsen hoidon järjestämiseen yksityisen hoidon tukea tai kotihoidon tukea.

Palveluseteli voidaan myöntää Lappeenrannan kaupungin asukkaalle, joka olisi muutoinkin oikeutettu varhaiskasvatuspalveluun Lappeenrannan kaupungin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Palveluseteliä hakevan tulee olla kirjoilla Lappeenrannassa tai lapsella on oltava vähintään tilapäinen osoite Lappeenrannassa.

Asiakkaalla ei ole oikeutta vaatia palveluseteliä, vaan kunta päättää sopivasta tavasta järjestää asiakkaan tarvitsemaa palvelua. Lisätietoa löytyy varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjasta, joka on luettavissa Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla.

6. Varhaiskasvatuspalvelut Lappeenrannassa

Varhaiskasvatus voi olla kunnallista tai yksityisen palvelun tuottajan järjestämää päiväkotitoimintaa tai perhepäivähoitoa. Toimipisteitä on eri puolilla kaupunkia. Toimipisteissä työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia ja lastenhoitajia. Lappeenrannassa on myös muuta varhaiskasvatusta, kuten esimerkiksi kerho- ja leikkitoimintaa, jota järjestää kaupungin ohella järjestöt ja seurakunnat.

6.1 Avoimet varhaiskasvatuspalvelut (avoin päiväkoti ja leikkikerhot)

Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat ohjattua toimintaa lapsille ja lapsiperheille avoimissa päiväkodeissa ja leikkikerhoissa täydentäen muita varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Toiminta on maksutonta ja tarkoitettu kunnallisen ja kunnan tukeman varhaiskasvatuksen ulkopuolella oleville alle kouluikäisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen.

Avoin päiväkoti

Avointen päiväkotien toiminta pyrkii tukemaan lapsen kehitystä sekä vanhempia ja hoitajia heidän kasvatustyössään. Avoin päiväkoti on lapsiperheiden kohtauspaikka, jossa perheillä on mahdollisuus tutustua toisiin samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin ja saada vertaisryhmän kasvatuksellista tukea. Avoimessa päiväkodissa toimitaan yhdessä: leikitään, lauletaan, askarrellaan, maalataan, leivotaan, tehdään retkiä yms. Yhteisten toimintahetkien ja vapaan leikin lomassa on mahdollisuus keskusteluun ja vuorovaikutukseen toisten aikuisten ja henkilökunnan kanssa. Avoimessa päiväkodissa kaikki aikuiset toimivat yhdessä lasten kanssa, mutta päävastuu lapsesta on mukana olevalla aikuisella.

Avoimen päiväkodin toimintaan osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista.

Leikkikerho (3–5 -vuotiaille)

Leikkikerhoihin haetaan leikkikerhohakemuksella ja kerhot on tarkoitettu yli 3-vuotiaille. Leikkikerhon tavoitteena on tarjota lapselle monipuolista ohjattua toimintaa, totuttaa lasta toimimaan ryhmässä, herättää myönteistä suhtautumista uuden oppimiseen, tukea lapsen itsenäistymistä ja itsetunnon kehittymistä sekä tukea perheiden kasvatustyötä. Kerhossa ollaan ilman vanhempia 3 tuntia. Kerhotoimintaan osallistuminen on maksutonta ja se on tarkoitettu kaikille sekä kunnallisen että kunnan tukeman varhaiskasvatuksen ulkopuolella oleville alle kouluikäisille lapsille.

Lisätietoja löytyy kaupungin verkkosivuilta.

6.2 Kunnalliset päiväkodit

Kaupungin järjestämästä varhaiskasvatuksesta peritään perheen tulojen ja koon sekä lapsenvarhaiskasvatusajan mukaan määräytyvä maksu. Esiopetus on maksutonta.

Kunnalliset päiväkodit löytyvät kaupungin verkkosivuilta. Niissä järjestetään esiopetusta, kokopäiväistä sekä osapäiväistä varhaiskasvatusta ja osassa päiväkodeista myös vuorohoitoa. Vain Keltun päiväkodissa tarjotaan ympärivuorokautista hoitoa.

6.3 Kunnallinen perhepäivähoito

Perhepäivähoitoa toteutetaan seuraavissa muodoissa:

• Perhepäiväkodissa tapahtuva perhepäivähoito
• lasten omassa kodissa tapahtuva perhepäivähoito

Perhepäiväkodissa tapahtuva perhepäivähoito

Perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Sitä järjestetään perhepäiväkodissa, joka voi olla yksityiskoti tai muu kodinomainen hoitopaikka. Lasten hoitamisen, kasvattamisen ja opetuksen lisäksi perhepäivähoitaja valmistaa myös lasten ruuat.

Perhepäiväkodin toiminta-aika muodostuu lapsen todellisen hoidon tarpeista pääsääntöisesti klo 6.30–17.00 välillä. Perhepäivähoidossa ei tarjota vuorohoitoa. Koska perhepäivähoitajien työaika vaihtelee lasten hoitoajoista ja eri lasten hoitoaikojen yhdistelmistä riippuen, myös hoitajille kertyvien tasoitusvapaapäivien määrä vaihtelee. Perhepäivähoitajien työaikaa tasoitetaan puolen vuoden jaksoissa siten, että uusi jakso alkaa aina noin tammikuun ja heinäkuun alusta. Pitkä tasoitusjakso helpottaa lasten varahoitojärjestelyjä, koska tasoitusvapaapäivien valinnassa voidaan ottaa joustavammin huomioon lasten vaihteleva päivähoidon tarve ja lasten vanhempien lomat. Perhepäivähoitajien työvuoroluetteloihin suunniteltujen työaikojen toteutumiseksi toivotaan, että vanhemmat ilmoittavat lasten hoitoajat sähköisen hoitoaikavarausjärjestelmän kautta ja niihin tulevat muutokset perhepäivähoitajalle sekä perhepäivähoidon ohjaajalle mahdollisimman pian. Hoitaja tarvitsee etukäteen tiedon työpäivänsä päättymisajasta.

Perhepäivähoitaja voi hoitaa enintään neljää alle kouluikäistä lasta perhepäivähoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien. Tämän lisäksi ryhmässä voi olla hoidossa yksi osapäivähoitoa tarvitseva esikoululainen tai koululainen. Perhepäivähoidon pieni ryhmäkoko antaa mahdollisuuden lasten yksilölliseen huomioimiseen ja läheiseen yhteistyöhön vanhempien kanssa. Perhepäivähoitajat tekevät yhteistyötä alueensa muiden hoitajien kanssa lapsiryhmän tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. 

Lasten omassa kodissa tapahtuva perhepäivähoito

Joskus perhepäivähoitoa voidaan toteuttaa myös lasten omassa kodissa. Toiminta voi olla joko yhdessä tai useammassa perheessä tapahtuvaa. Toiminta edellyttää hyvää yhteistyötä ja joustavuutta kaikilta osapuolilta. Ruokatarvikkeiden hankinnasta vastaa vuorollaan aina se perhe, jonka kodissa toiminta tapahtuu. Silloin kun hoitorenkaassa on mukana useampi kuin yksi perhe, saavat perheet kustannuskorvauksen kodissaan toteutettujen hoitopäivien osalta kaikista lapsista.

Varhaiskasvatuspaikka hoitajan poissaolojen aikana

Jokaiselle lapselle sovitaan tarvittaessa varhaiskasvatuspaikka hoitajan vuosilomien, tasoittumisvapaiden ja muiden vapaiden ajaksi. Varajärjestelynä on ensisijaisesti päiväkoti tai joskus myös toinen perhepäivähoitaja.

Toiveena on, että perheet käyvät hyvissä ajoin etukäteen tutustumassa varahoitopaikkaan eli kummiryhmäänsä ennen ensimmäistä hoitopäivää (vrt. tutustumiskäytänteet).

Varhaiskasvatusmaksua ei peritä hoitajan tai lapsen kotona järjestettävästä perhepäivähoidosta, jos lapsi ei käytä varahoitoa hoitajansa poissaolon aikana. Maksua hyvitetään keskimääräisen päivittäisen varhaiskasvatusajan mukaisesti laskettuna vain siltä osin, kun tuntivälyksen tunteja jää käyttämättä. Maksuohjeessa on tarkemmat ohjeet maksuhyvityksiin.

6.4 Yksityinen varhaiskasvatus

Kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perheet voivat valita yksityisen varhaiskasvatuksen joko yksityisessä palvelusetelillä toimivassa päiväkodissa tai yksityisellä perhepäivähoitajalla. Yksityistä varhaiskasvatuspaikkaa haetaan suoraan halutusta hoitopaikasta. Palveluntuottaja päättää lasten valinnasta. Yksityisissä palvelusetelipäiväkodeissa järjestetään esiopetusta sekä kokopäiväistä että osapäiväistä varhaiskasvatusta.

Perhe voi saada yksityiseen päiväkotiin palvelusetelin tai perhepäivähoidossa yksityisen hoidon tukea ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Tuki maksetaan perheen hakemana suoraan palvelun tuottajalle. Tuen maksamiseen tarvitaan kunnan hyväksyntä. 

Perheet voivat myös ostaa yksityisen perhepäivähoitopalvelun suoraan palveluntuottajalta ja kattaa osan hoitomaksusta yksityisen hoidon tuella.

Lappeenrannassa toimii seitsemän yksityistä palvelusetelipäiväkotia ja 13 yksityistä perhepäivähoitajaa. Yksityinen varhaiskasvatus on kaupungin valvomaa ja tukemaa.

6.5 Varhaiskasvatusyksiköiden aukioloajat

Lappeenrannan kaupungin päiväkodit sekä yksityiset palvelusetelipäiväkodit ovat avoinna huoltajien etukäteen varaamien hoitoaikojen mukaisesti klo 6.00–17.30 välisenä aikana. Päiväkoti aukeaa ensimmäisen etukäteen ilmoitetun hoitovuoron alkaessa.

Vuorohoitoa (klo 5–22 välisenä aikana) järjestetään Hovinpellon päiväkodissa, Sammontalon päiväkodin Skinnarilan toimintayksikössä sekä Joutsenon päiväkodissa. Vuoro- sekä ympärivuorokautista hoitoa järjestetään Keltun päiväkodissa. Aukioloajat määrittyvät asiakkaiden etukäteen varaamien hoitoaikojen mukaan. Vuorohoitoa tarjoavien päiväkotien palvelun laajuutta tarkastellaan kysynnästä johtuen vuosittain ja niihin voi tulla muutoksia. Juhla- ja arkipyhät voidaan keskittää johonkin vuorohoitoa tarjoavaan yksikköön. Juhlapyhiä koskevat hoitoaikavaraukset voidaan pyytää normaalia hoitoaikojen varauskäytäntöä aiemmin.

6.6 Vuorohoidon järjestämisen periaatteet

Lapsella ei ole subjektiivista oikeutta vuoro- tai ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan, vaan huoltajan tulee esittää selvitys työaikaan tai opiskeluun perustuvasta vuorohoidon tarpeesta palveluohjaukseen hakiessaan vuorohoitopaikkaa lapselle. Vuorohoito on tarkoitettu lapsille, joiden huoltajien työajasta johtuen varhaiskasvatusaika ulottuu laajemmalle ajalle kuin maanantaista perjantaihin klo 6–17.30. Jos huoltajien työajat muuttuvat, eikä vuorohoidolle ole enää tarvetta, osoitetaan lapselle toinen varhaiskasvatuspaikka. Huoltajia pyydetään esittämään todistus vuorohoidontarpeesta vuosittain.

Toiminnan järjestämisen kannalta on tärkeää, että huoltajat tekevät hoitoaikavaraukset sovitussa aikataulussa. Lasten turvallisen ja hyvän hoidon edellytys on, että heitä on hoitamassa riittävä määrä aikuisia. Toisaalta kaupungin talouden näkökulmasta vuorohoitoa ei ole mahdollista resursoida niin, että henkilökuntaa olisi varattu enemmän kuin lasten lukumäärä edellyttää. Vuorohoitoyksiköissä henkilökunnan työvuorot suunnitellaan vanhempien etukäteen lapselleen varaamien hoitoaikojen perusteella lasten lukumääriä vastaavaksi koko vuorokauden ajaksi. Erityisen tärkeää henkilöstön yövuorojen suunnittelussa on tietää lasten ilta – ja viikonloppuhoidon tarve. Jos lapsia tuodaan ilmoitettua aikaisemmin hoitoon tai haetaan ilmoitettua myöhemmin, ei henkilökuntaa välttämättä ole varattu riittävästi. Siksi on tärkeää, että vanhemmat varaavat lapselle hoitoajat vain työstä johtuviin tarpeisiin. Vuorohoitoa ei ole tarkoitettu vastaamaan vanhempien vapaa-ajan lastenhoitotarpeisiin. Lapsen hoitoaika on vanhemman työssäoloaika ja kohtuullinen työmatka-aika sekä yövuorojen jälkeinen lepoaika pääsääntöisesti noin klo 15 asti. Henkilökunnan työvuorolista on vahvistettava viimeistään viikkoa ennen sen alkamista, joten myös hoitovuorot pitää olla tiedossa hyvissä ajoin. Jos vuorohoidossa lapsen hoitovuoro peruuntuu, tulee siitä ilmoittaa hoitopaikkaan välittömästi.

Poikkeustapauksissa lapsella voi olla kaksi varhaiskasvatuspaikkaa silloin kun lapsi tarvitsee satunnaisesti vuorohoitoa. Näissä tapauksissa varhaiskasvatus järjestetään pääsääntöisesti normaaliaukioloajan päiväkodeissa.

Vuorohoitoa tarvitsevilla esiopetusikäisillä lapsilla saattaa olla useampia kasvu- ja oppimisympäristöjä. On tilanteita, joissa lapsi käy esiopetusta ensisijaisessa esiopetuspaikassa, mutta käyttää perheen tarpeiden mukaisesti myös vuorohoitoa. Vuorohoitopäiväkotiin sijoittuvan lapsen esiopetus järjestetään hoitoajan puitteissa.

6.7 Varhaiskasvatusaikojen ja poissaolojen ilmoittaminen

Kaupungin varhaiskasvatuksessa käytetään sähköistä hoitoaikavarausta. Huoltajat ilmoittavat hoitoaikavarausohjelman kautta etukäteen lasten hoitoajat sekä poissaolot ei ensi vaan sitä seuraavalle viikolle viimeistään sunnuntaisin klo 23.59 mennessä.

6.8 Varhaiskasvatuksen Wilma

Wilmaa käytetään lasten pedagogisten asiakirjojen hallinnassa sekä tiedottamiseen. Uusille asiakasperheille jaetaan Wilma-tunnukset varhaiskasvatuksen alkaessa.

7. Esiopetus

Kunta on perusopetuslain nojalla velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää viisi vuotta. Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.

Lapsen on osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Perusopetuslain mukainen esiopetus on osallistujille maksutonta. Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

7.1 Esiopetuksen järjestäminen Lappeenrannassa

Kuten varhaiskasvatuksessa myös esiopetuksessa olevan lapsen ensisijainen esiopetuspaikka määrittyy kotiosoitteen mukaisen lähikoulun perusteella tai toissijaisesti lautakunnan päättämällä tavalla. Tällä jatkumolla halutaan tukea lapsen yhtenäistä oppimispolkua varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen ja samalla vahvistaa lapsen lähiympäristön merkitystä kasvun ja oppimisen tukijana.

Lappeenrannan kaupungin hallintosäännön 7 luvun 3 §:n mukaan lasten ja nuorten lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista. Kaupunki ostaa myös palvelusetelipalvelun tuottajiksi hyväksytyiltä yksityisiltä päiväkodeilta esiopetuspalveluja. Yksityisiä päiväkoteja ei nimetä ensisijaisiksi esiopetuspaikoiksi. Esiopetuksen ryhmäkokoon sovelletaan samaa sääntöä kuin pienten koulujen yhteydessä annettavassa esiopetuksessa eli että ryhmässä on oltava vähintään seitsemän lasta. Lasten 
ja nuorten lautakunta voi erikseen antaa luvan esiopetuksen järjestämiseen myös pienemmällä lapsimäärällä. 

7.2 Esiopetusaika

Lasten ja nuorten lautakunnan päätöksellä esiopetusta tarjotaan perusopetuksen työpäivinä klo 8.30–12.30. Esiopetusaika voi olla myös joku muu, mikäli se on esiopetusryhmän toiminnan kannalta tarpeenmukaista.

7.3 Esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus

Varhaiskasvatusta järjestetään täydentävästi, jos lapsi osallistuu perusopetuslain mukaiseen 
esiopetukseen.

8 Varhaiskasvatushakemusten käsittely ja paikan järjestäminen

Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa toimii palveluohjaaja, joka vastaanottaa ja käsittelee kaikki uudet varhaiskasvatushakemukset. Lisäksi palveluohjaajan tehtäviin kuuluu asiakasohjaus, perheiden palvelutarpeiden arviointi sekä palvelujen koordinointi. Palveluohjaajan tehtävänä on antaa vanhemmille tietoa kaikista Lappeenrannan kaupungin järjestämistä varhaiskasvatuspalveluista. Palveluohjaaja on yhteydessä perheisiin heti hakemuksen saavuttua. Hän tiedottaa perheitä myös muista tärkeistä varhaiskasvatuksen aloittamiseen liittyvistä käytänteistä. Varhaiskasvatuksessa lapsen kotiosoite määrittelee sen alueen, jolta varhaiskasvatuspaikka pyritään ensisijaisesti järjestämään. Samalla periaatteella määrittyy myöhemmin myös lapsen lähikoulu perusopetuksessa. Asiakas voi hakea varhaiskasvatuspaikkaa myös muulta kuin oman kotiosoitteen mukaiselta palvelualueelta tai haluamastaan palvelusetelipäiväkodista.

8.1 Varhaiskasvatuspäätöksen alkamispäivämäärä ja varhaiskasvatuslaajuus

Ennen varhaiskasvatuspäätöksen valmistelua varmistetaan huoltajalta päätökseen kirjattava varhaiskasvatuksen alkamispäivämäärä sekä varhaiskasvatuksen tuntimäärä. 
Varhaiskasvatuspäätökseen kirjattua aloittamispäivämäärää ei voi enää päätöksen teon jälkeen myöhentää ja varhaiskasvatusmaksu alkaa kertyä siitä päivästä, kun varhaiskasvatuspäätös on tehty alkamaan. Lapsen ja vanhempien yhteinen tutustumisjakso uuteen varhaiskasvatuspaikkaan ennen varhaiskasvatuksen aloittamista on maksuton.

8.2 Vieraspaikkakuntalaisen lapsen ottaminen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen

Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta lapselle, joka asuu kunnassa huoltajiensa työn, opiskelun, sairauden tai vastaavien syiden vuoksi, vaikka lapsella ei ole Suomessa kotikuntaa tai lapsen kotikunta on kotikuntalain (201/1994) perusteella toinen kunta. Kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava varhaiskasvatuksen järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle lapselle kuin kunnan asukkaalle. Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialan toimintasäännön mukaisesti varhaiskasvatusjohtaja päättää vieraspaikkakuntalaisen lapsen ottamisesta varhaiskasvatukseen ja 
esiopetukseen.

8.3 Varhaiskasvatuspaikan irtisanominen ja uudelleen hakeminen

Lapsen varhaiskasvatuspaikka voidaan haluta perheen toimesta irtisanoa hoitovapaan vuoksi lyhyeksi aikaa. Huoltaja ei välttämättä jää palkattomalle hoitovapaalle, mutta haluaisi hyödyntää kotihoidontukea työn tai opiskelujen niin salliessa. Kotihoidontukea voi saada vähintään kuukauden mittaiselle jaksolle. Jotta huoltajalla on oikeus kotihoidontukeen, ei lapsella voi olla voimassa olevaa sijoitusta varhaiskasvatuksessa.

Hoitopaikan irtisanomisessa ja uudelleen hakemisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

• perheellä, jossa on alle 3-vuotias lapsi, oikeus pitää hoitovapaata
  • oikeus kotihoidontukeen on silloin, kun lapsi ei ole kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Huoltajan ei ole välttämätöntä olla palkattomalla hoitovapaalla
• hoitotukijakson tulee kestää vähintään 1 kuukausi
• hoitotukijakson ajaksi varhaiskasvatuspaikka on irtisanottava. Uutta varhaiskasvatuspaikkaa ei voida taata samasta paikasta tai muusta ennalta sovitusta paikasta.
• uutta varhaiskasvatuspaikkaa voi hakea vasta, kun nykyinen paikka on irtisanottu.
• uusi paikka järjestetään 4 kuukauden kuluessa varhaiskasvatushakemuksen jättämisestä
• nykyisen varhaiskasvatuspaikan irtisanomisessa sekä uuden varhaiskasvatuspaikan haussa 
  • kannattaa huomioida, että uutta varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea vähintään 4 kuukautta ennen tarpeen alkua. Lyhyessä hoitotukijaksossa irtisanominen ja uusi hakemus tulee tehdä samanaikaisesti.
• jos perhe on tyytymätön varhaiskasvatuspäätöksessä osoitettuun varhaiskasvatuspaikkaan, eikä halua ottaa paikkaa vastaan, tulee siitä ilmoittaa kirjallisesti mahdollisimman pian päätöksen tehneelle aluejohtajalle. Ilmoituksen jälkeen tehdyn uuden varhaiskasvatushakemuksen käsittelyssä noudatetaan 4 kuukauden järjestelyaikaa, vaikka kyse olisi tätä aiemmin alkavasta opiskelusta tai työllistymisestä.

Varhaiskasvatuspaikan irtisanomisista syntyvät vapautuvat paikat täytetään kiireellisyysjärjestyksessä, eikä varhaiskasvatuspaikkaa voida taata samasta paikasta tai muusta ennalta sovitusta paikasta hoitotukijakson jälkeen. Varhaiskasvatuspaikkojen järjestelyajat ovat varhaiskasvatuslain määrittelemiä enimmäisaikoja. Jos vapaa varhaiskasvatuspaikka on olemassa, annetaan se käyttöön.

Varhaiskasvatuspaikka irtisanotaan sähköisesti hoitoaikojen varausohjelmassa.

Jos perhe haluaa vaihtaa varhaiskasvatuspaikkaa, käytännöksi on sovittu, että perhe tekee tällöin uuden varhaiskasvatushakemuksen.

9. Poikkeavat aukioloajat

9. 1 Kesäkeskeytys ja kesätoiminta

Kaikki pidemmät arkipyhät (pääsiäinen, joulun aika/vuoden vaihde, kesälomakausi) suunnitellaan Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen vastuualueella ennakoivasti. Asiakkaita informoidaan poikkeusjärjestelyistä hyvissä ajoin Wilman kautta.

Kesäaikana avoinna olevista yksiköistä päätetään varhaiskasvatuksen aluejohtajien johtotiimissä vuosittain helmi-maaliskuun aikana. Perheitä informoidaan kesätoiminnan järjestämisestä ja toiminnan luonteesta erikseen. Hyvityksiin oikeuttavat kesälomailmoitukset tehdään samassa sähköisessä palvelussa kuin hoitoaikojen ja poissaolojen ilmoitukset. Ohjeet annetaan tarkemmin keväisin ennen 
ilmoitusajan alkua.

Päiväkodeissa ja erityisesti kesätoiminnassa henkilöstöllä on käytössä nimikyltit. Lisäksi lapsiryhmässä työskentelevän henkilöstön nimitiedot on kesätoiminnan ajan viikoittain esillä ryhmän tiloissa huoltajien nähtävänä.

9.2 Päiväkodin kehittämispäivä

Päiväkodeilla on kerran vuodessa henkilöstön kehittämispäivä. Kehittämispäivästä ilmoitetaan vanhemmille etukäteen ja kyseisenä päivänä päiväkoti on suljettu. Jos lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta kyseisenä päivänä, järjestetään se toisessa päiväkodissa. Maksuohjeen mukaisesti ko. päivää ei hyvitetä varhaiskasvatusmaksussa, vaikka lapsi ei käyttäisi kyseisenä päivänä muuta varhaiskasvatuspaikkaa.

10. Asiakaspalaute ja sen käsittely

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen laatuun tai siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla on oikeus tehdä muistutus toiminnasta vastaavalle päiväkodin johtajalle, toimipaikan vastuuhenkilölle tai varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä.

Muistutus kirjataan ja käsitellään asianmukaisesti ja siihen annettaan kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Muistutukseen annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei rajoita oikeutta hakea muutosta siten kuin siitä erikseen säädetään. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta oikeuteen kannella asiastaan valvoville viranomaisille. Kanteluun sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 8 a luvussa säädetään hallintokantelusta.

Muistutukset tulee lähettää Lappeenrannan kaupungin kirjaamoon kirjaamo(at)lappeenranta.fi, josta ne ohjataan asianosaisille jatkokäsittelyä varten.

Asiakaspalautetta voi antaa myös Lappeenrannan kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta (Lappeenrannan palautepalvelu). Palautejärjestelmän kautta annettuun palautteeseen pyritään vastaamaan kolmen arkipäivän sisällä.

11 Varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda

Varhaiskasvatuksen tietovarantoon (Varda) kerätään tiedot varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ja heidän huoltajistaan, toimipaikoista sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Vardaan tallennettua tietoa voidaan hyödyntää niin kunnallisessa kuin valtakunnallisessa kehittämisessä ja päätöksenteossa. Tietojen tallentamisesta Vardaan määrätään varhaiskasvatuslaissa, jonka mukaisesti varhaiskasvatustoimijat ovat vastuussa niin vaadittujen tietosisältöjen tallentamisesta kuin myös tietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta Vardassa. Opetushallitus vastaa tietovarannon ylläpidosta.

Alaviite: 1) Lappeenrannan kaupunki. Viestintäohje 21.1.2019, s.8, 9.